Markkinat

Puhdas energia

Tuulivoiman ennakoidaan kuluvan vuosikymmenen aikana kasvavan voimakkaasti Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Suomessa oli vuonna 2020 toiminnassa noin 800 tuulivoimalaa, joiden tuotantoteho vastaa noin 7,8 TWh. Suomen tuulituotannon realistisen vuotuisen tuotantomäärän vuonna 2030 ennakoidaan olevan noin 25–30 TWh.[1]

Vakaata kasvua tukevat Euroopan komission ja Suomen hiilineutraaliustavoitteet vuodelle 2035. Myös talouden aktivoituminen ja sähköistymisen lisääntyminen vauhdittavat osaltaan tuulivoiman kasvua. Tuulivoima on kehittymässä markkinoiden halvimmaksi energiantuotantotavaksi, mikä kiihdyttää tuuliprojektien toteutusta. Suomeen tuodaan edelleen sähköä, ja tuonnin osuus on yli 20 prosenttia sähkön tarpeesta.

Maa-alueelle toteutettava tuulivoimakapasiteetin lisäys muodostaa Suomen teollisuuden suurimman investointikokonaisuuden vuosikymmenen loppuun mennessä.

Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoiman lähivuosien markkina on 1–1,5 miljardia euroa, joka vastaa 150–250 voimalaa. Vastaavasti esimerkiksi Ruotsissa toteutetaan 200–300 voimalaa vuodessa (markkina 15–20 miljardia kruunua).

Aurinkovoimaan perustuva sähköntuotanto vuonna 2020 oli noin 0,3 TWh. Ennusteen mukaan aurinkosähkön tuotanto on vuonna 2030 noin 3 TWh vuodessa.[2] Aurinkovoimasta suuri osa on tällä hetkellä tuotettu pienillä aurinkovoimayksiköillä. Teknologian kehittyessä on arvioitu, että myös Suomessa tuotantokapasiteetin merkittävä lisäys saadaan aikaan huomattavasti nykyistä suuremmilla aurinkovoimaloilla. Kansainvälisesti tarkasteltuna aurinkovoimalla tuotettu sähkökapasiteetti on yksi nopeimmin kasvavista energiantuotantomuodoista.[3]

Ydinvoimaan liittyvät miljardiluokan investoinnit Suomessa keskittyvät tämän vuosikymmenen aikana lähinnä Pyhäjoella sijaitsevan Hanhikivi 1 -ydinvoimalan toteuttamiseen. Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeen rakentamisvaiheen käynnistyminen tuo merkittävää kasvupotentiaalia ja  vahvistaa osaamista hiilineutraalia energiantuotantoa edustavalla ydinenergian alalla kansainvälisesti.

Energianvarastointimarkkina on vasta muotoutumassa, eikä markkinan koosta sekä kehitystrendeistä ole vielä saatavissa luotettavaa tietoa. Investointitarpeet ovat joka tapauksessa merkittäviä. Monia erilaisia teknologioita on tulossa tukemaan hiilineutraaleja ratkaisuja. Esimerkiksi vety- ja akkuteknologiaan pohjautuvissa energian varastointiratkaisuissa on tunnistettu merkittäviä kasvumahdollisuuksia.

Puhdas vesi

Suomi on pitkään lukeutunut vesiteknologian ja vastuullisen vedenkäsittelyn kärkimaihin. Vedenpuhdistusta ohjaavien vaatimusten tiukentuessa tarvitaan entistä kehittyneempiä ratkaisuja ja teknologioita, joilla päästään muun muassa entistä tehokkaampaan jätevesien käsittelyyn. Samaan aikaan vedenpuhdistuksessa käytettävää infraa tulee käyttöikänsä päähän. Tämä luo tarvetta vesirakentamiselle ja sen kehittämiselle.

Suomen vesihuoltoon liittyvien investointitarpeiden on arvioitu olevan vuoteen 2040 asti 777 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaisinvestointitarpeen on arvioitu siten lähes kaksinkertaistuvan nykytilanteeseen verrattuna. Lainsäädäntökehitys voisi esitetyssä laajuudessa toteutuessaan edelleen lisätä investointitarvetta 10 prosenttia vuodessa.

Erikoisrakentaminen

 Hiilivapaa energiantuotanto, puhdas juomavesi, puhtaat vesistöt sekä luonnon monimuotoisuus ovat ajankohtaisia haasteita teollisuudessa ja yhteiskunnassa laajemminkin. Kaupungistuminen, ilmaston lämpeneminen, nykyisen infran ikääntyminen sekä väestön ikärakenteen muutokset vaikuttavat rakentamiseen.

Teollisuuden investoinnit Suomeen ovat olleet noin 7 miljardia euroa vuodessa.  Investoinneista merkittävä osa kohdistuu teollisuuden rakennemuutosten vaikutuksista yhä laajemmin hiilineutraliteettia edistävien investointiprojektien toteuttamiseen. Arvioimme hiilineutraliteettia edistävien investointien tason kasvavan tasaisesti. Arvio perustuu yhtiöiden julkaisemiin ja yhteiskunnan asettamiin tavoitteisiin pienentää CO2-päästöjä laajasti yhteiskunnassa.

Kysyntää ohjaavat myös kaupungistuminen, suuri rakentamisen korjausvelka sekä julkisen sektorin elvytysohjelmat. Kaupungistuminen lisää infrarakentamisen tarvetta, ja kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen odotetaan jatkuvan, minkä myötä infrarakentamisen keskittymisen kaupunkikeskuksiin arvioidaan myös jatkuvan. Kaupungistumisen vaikutukset lisäävät myös vaativien erikoisrakentamisen investointien kasvua.

Kansainvälinen rakentaminen

 Skartan kansainvälisen liiketoiminnan painopiste on ensisijaisesti hiilineutraalia yhteiskuntaa edistävien sekä puhtaan energian toteuttamiseen liittyvien hankkeiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Kansainvälisen toiminnan pääpaino on tällä hetkellä Pohjois-Ruotsissa Norrbottenin alueella.

Ruotsin teollisuus- ja infrarakentamisen markkinan kasvu on viime vuosina ollut vahvaa, ja markkina on kasvanut volyymiperusteisesti vuosittain noin 4  prosenttia vuosina 2018–2020. Skarta AB:n markkina-alueella (Norrbotten) infra- ja teollisuusrakentamisen markkinan kasvu erikoisrakentamisen osalta on vielä Ruotsin keskiarvoja korkeampi.[4] Pohjois-Ruotsiin suunnitellut investoinnit hiilivapaaseen teollisuuteen ovat esimerkiksi LKAB:n julkaisemien investointitarpeiden mukaan yli 400 miljardia Ruotsin kruunua.

Skarta vahvistaa asemaansa Ruotsin tuulivoimamarkkinoilla tavoitellen merkittävän toimijan asemaa hyödyntäen Suomessa hankittua tuulivoimahankkeiden toteutusosaamista.

[1] Lähde: Tuulivoimayhdistys

[2] Lähde: Tuulivoimayhdistys, selvitystyö 2020

[3] Lähde: https://www.iea.org/reports/renewable-energy-market-update-2021

[4] Lähde: SVT Nyheter 23 november 2020 ”400 miljarder satsas av LKAB – Sveriges största industrisatsning någonsin” ja Kauppalehti 23.11.2020 ja https://prognos.byggforetagen.se/